Levin ihmemaassa - Winter wonderland Levi

Snow shoeing on the top of Levi

Kaikki tietävät, että Levi on yksi maan parhaista laskettelukeskuksista. Levillä on 43 rinnettä, kaikentasoisille laskijoille jotakin, 28 hissiä jne. Afterski-kuppiloita on vaikka millä mitalla ja yöelämä on hullun hauskaa. Kuitenkin Levi on paljon muutakin kuin vain sitä. Jos olet valmis, jos avaat sydämesi, rakastut, enkä tarkoita rakkautta klo 3 aamuyöllä.

At restaurant Tuikku parking place ready to go skiing

Pink sky at Levi

Aina kun kiipeän tunturille, esimerkiksi Leville tai Kätkälle, liikutun. Tuntuu kuin olisin yhteydessä johonkin, joka on puuttunut koko elämäni ajan. Kun muutimme tänne Lappiin, en edes erityisemmin pitänyt talvesta. En vihannutkaan sitä, olen aina pitänyt lumesta, mutta en koskaan ole ollut hiihtäjä tai mitään millä olisi jotain tekemistä talven kanssa. Rakastan vaeltamista ja retkeilyä kesäisin, olen opetellut surffaamaan jne. mutta sen jälkeen kun näin nämä valkoiset ympäröivät tunturit ja lumen peittämät pyöreähköt puut, olen tajunnut, että tämä palanen on puuttunut elämästäni 34 vuotta.

On the top of Levi, fell Kätkä on the background

Restaurant Palovartija

Suunnitellessaan kiipeävänsä tunturille, kannattaa vilkaista sääennustetta. Kirkas sää mahdollistaa kauas näkemisen. Huipulle pääsemisen ei tässä tapauksessa ole tarkoitus olla liian helppoa joten älä huijaa ja käytä hissiä. Mieli alkaa työskennellä kun kroppa joutuu koetukselle. Tätä kokemusta varten ei tarvitse mitään muuta kuin lumikengät tai sukset. Me käytämme yleensä suksia mutta olemme myös kokeilleet lumikenkiä. Kuitenkin nyt kun minulla on ollut aikaa harjoitella, minun täytyy myöntää, että laskeminen suksilla näiden lumisten puiden seassa on taianomaista. Parasta on kuitenkin kiipeäminen, se hetki kun ohittaa puurajan ja alkaa nähdä takana avautuvat näköalat... ja kun saavuttaa huipun. Sillä hetkellä on saavuttanut määränpäänsä. Kun pääsee huipulle, oppii paljon omasta itsestään. Mitä näkee ja mitä ajattelee on jotain mitä vain itse tietää. Vaikka olisi ystävän tai ryhmän kanssa, tai vaikka huipulla olisi paljon ihmisiä samaan aikaan, omat ajatukset ovat omat. Hetki jolloin katsoo horisonttiin, voi muuttaa ihmisen. Mitä tahansa ajatuksia se hetki tuo, ne ajatukset tulevat - ja menevät. Tuuli vie pois asiat mistä pitää päästää irti, tunturi maadoittaa sinut ja luonnon kauneus ruokkii sieluasi.

Viime viikonloppuna olimme skinnailemassa Kätkällä. Olemme skinnailleet Levilläkin usein mutta tällä kertaa kokeilimme Kätkätunturia, joka on ihan Levin vieressä. Ajattelimme, että Kätkältä laskeminen on tiheän puuston vuoksi hankalaa mutta päätimme yrittää. Kätkän kupeessa on kiva Korkeaniemen kota ja kodan lähelle pääsee autolla joten sovimme sen meidän lähtöpaikaksemme. Kätkän rinne kodan puolelta on aika jyrkkä joten suksilla on mentävä vähän siksakkia. Ylösmenoreitti oli kaunis! Lumiset puut ovat epätodellisen kauniita! Ohitimme matkalla Pahtakurun. Emme ole nähneet sitä kesällä joten ensi kesänä on varmasti tultava takaisin, koska se on varmasti upea paikka silloin! Kätkältä yhteen suuntaan näkyy Levin rinteet ja valot, pohjoisessa on Pallakset ja lounaassa Aakenus ja Ylläs.

Skins on ready to go

Heel is released when climbing

Mikko on the other side of Pahtakuru

Katsellessani näkymiä, mietin miten etuoikeutettu olen kun saan hiihtää täällä parhaan kaverini, komean ja kiltin sielunkumppanini kanssa. Olen kiitollinen hänestä ja kissoistamme. Vaikka pidän lapsista todella paljon, se että meillä ei ole niitä, antaa vapaudentunnetta. Olen myös kiitollinen terveydestäni ja siitä, että olen nyt turvassa. Suomessa turvallisuuden tunnetta saatetaan pitää itsestäänselvyytenä. Kuitenkin tuolla on paljon lapsia, jotka elävät pelossa siitä syystä, että heidän vanhempansa eivät sovi vanhemmiksi. Sitten nuo lapset kasvavat isoiksi ja toistavat samat virheet, koska se on mitä he ovat oppineet. Tällä kertaa syviä aatteita huipulla...

Laskeminen tiheän pusikon läpi oli aluksi vaikeaa mutta puiden isotessa se oli mukavaa. Metsässä oli valtavasti lunta ja laskeminen oli pehmeään ja miellyttävää. Palatessamme kodalle grillasimme makkaraa ja kasvismakkaroita ja minä tein jälkiruoaksi herkullisia lettuja.

Pancake dough in a bottle

Same in English:

Everyone know Levi is one of the best ski resorts in Finland. There are 43 pistes, slopes for all levels of skiers, 28 lifts etc. There's a vast variety of afterski possibilities and the nightlife is crazy fun. However, Levi is much more than that. If you are ready, if you open your heart, you will fall in love, and I don't mean love at 3 am.

Every time I climb a fell, for example Levi or Kätkä, something fills my soul. It feels I'm connected to something  that's been missing my whole life. When we moved here, to Lapland, I didn't even espesially like winter. I didn't hate it, I've always liked snow but I never was a skier or anything that has something to do with winters. I love hiking and camping in the summers, I've practised surfing etc. but after I've seen the white surrounding fells and the white amazing round trees, I've realized this piece has been missing for 34 years.

When planning to climb a fell it's good to check the weather forecast. It would be nice to have a clear weather so you can see far. In this case getting on the top shouldn't be too easy so don't cheat and use a lift. The mind starts to do it's job when the body has to work. The equipment you need for this experience is nothing more than snow shoes or skis. We usually use skies but we've have also tried snow shoes. However now that I've had time to practice, I have to admit sliding down from a fell with skies between these snowy trees feels magical. The best part is still climbing, the part when you pass the tree line and start to see the landscape behind you... and the moment you're on the top. That moment you've reached your goal. I think when you get on the top, you learn a lot about yourself. What you see and what you think is something only you know. Whether you're with your friend, or in a group, or there are a lot of people there at the same time, your thoughts are yours. The moment you are looking towards the horizon can change you. What ever thoughts that moment brings, the thoughts come - and go. The wind takes away the things you needed to let go, the fell roots you and the beauty of the nature feeds your soul.

Last weekend we went skinning on fell Kätkä. We've also been skinning on Levi a lot but this time we tried Kätkä which is right next to Levi. We thought downhill skiing from Kätkä could be difficult there because there are a lot of trees on the slopes but we decided to give it a chance. There is a nice Korkeaniemi hut at the feet of fell Kätkä and you get quite close with a car so we decided to start our climb there. The slopes on that side of Kätkä are quite steep so if you climb with skis you have to ski zigzag. The way up was beautiful! The snow covered trees look absolutely unreal! We also passed Pahtakuru on the way up. We haven't seen it in the summer but will definitely come back next summer. It must be very nice place! We didn't climb all the way to the highest top of Kätkä, but removed the skins somewhere in the middle. From Kätkä in one direction you can see the beautiful slopes and lights of Levi, on the North you can see all the way to the fells of Pallas and in South-west there are the fells of Aakenus and Ylläs.

While I was watching the landscape I was thinking how privileged I am to be able to ski here with my best friend, my handsome and kind soulmate. I'm thankful for him and our two cats. As much as I love kids, the fact that we haven't gotten any gives the feeling of freedom. I'm also thankful for my health and  grateful that I am now safe. Feeling of safety is something that people might take for granted in a country like Finland. However, there are so many children out there who grow up living in fear because of their parents aren't suitable for the job. Then those kids grow up and repeat same mistakes because that is all they've seen. Deep thoughts on the top this time...

Downhill skiing  through the thick bushes was quite difficult at first but when the trees got bigger it was very nice. There were enormous amounts of snow and sliding was soft and pleasant. Back at the hut we grilled sausages and vegetarian sausages, and for the dessert I made delicious pancakes!


Loving outdoor greetings,
Nita